VÄTSÄRIN ERÄMAA

Vätsärin maisemat ovat yleispiirteiltään karuja männikköjä, mutta järviä, lampia, jokia ja puroja eli vesistöjä on runsaasti.

Soita alueella on vain vähän, vaikka se on alavaa Inarin järvimaata. Vätsärin koillisosa on pääosin puutonta ja hyvin kivistä tunturiylänköä. Aluetta leimaa myös osaltaan Inarinjärvi rantoineen ja saarineen, joihin kuuluu sekä männikköisiä suurempia saaria että tunturimaisia pikkuluotoja. Männyn metsänraja kulkee alueen keskivaiheilla.

Surnujärvi on Vätsärin suurin järvi ja Suomen parhaita rautujärviä. Pilkkiretki Lapin kirkasvetisille rautujärville on ollut monen ahventirrin narraajalle vain kaukainen toteutumaton unelma. Lapin Lentopalvelun avulla ovat kaukaisetkin rautu- ja taimenvedet pilkkimiehen ulottuvilla eikä suojasääkään estä kalastusretken toteutumista. 

KESSIN ERÄMAA

Vaikka Vätsäri on varsin koskematonta erämaata, lienee Kessi vielä neitseellisempää seutua. Inarijärven itäpuolelle sijoittuva Kessi on alueena varsin pieni, mutta vaikean tavoitettavuutensa ansiosta pienen ihmisen ympärillä mahtavan suuri. 
 
Kessin alueella on lukuisia vesistöjä, upeita vaaroja Inarijärven rantamailla ja komeita männikkökankaita hiekkarantoineen. Kessi on Vätsäriä puuvaltaisempi, josta osoituksena taannoiset hakkuukiistat Kessin suhteen. Vaeltaminen vanhojen kilpikaarnaisten mäntyjen katveessa on elämys kerrakseen, varsinkin kun porojen lisäksi ei vastaantulijoita liiemmin näe. Alueella ei ole metsähallituksen autiotupia.

KALDOAIVIN ERÄMAA

Kalddoaivi on laajaa puutonta tunturialuetta Sevettijärven pohjoispuolella. Kalddoaivin erämaa-alue sijoittuu korkean Kalddoaivin tunturilaen itäpuolelle. Kaldoaivi on Kessin, Vätsärin ja Kalddoaivin erämaista ehdottomasti pinta-alaltaan suurin. Kuten Kessi ja Vätsäri, on myös Kalddoaivi monien vesistöjen pirstoma. Alueella on paljon kalastajille tuttuja jokia, kuten Paaskijuuha ja Silisjoki suvantoineen sekä tietenkin Näätämöjoki, johon nousee aito merilohi. Kalddoaivin läpi kulkee merkitty vaellusreitti Sevettijärveltä Nuorgamiin, mutta kävelymatkaa kertyy liki 80 km. Matkan varrella on useita autiotupia ja maasto soveltuu myös telttailuun.

Ruskamatkailusta kiinnostuneille tarjoaa Kalddoaivin erämaa aivan ennen näkemättomät maisemat. Gallokin tunturialue Norjan puolella, Gardajarvi ja Kallojärvi ovat erittäin kalaisia vesiä keskellä Gallokin tunturialuetta. Alue on erikoisluvin kalastettavissa ja saavutettavissa myös lentoteitse. Lapin Lentopalvelut ja Fjellstuen lomakylä toimivat yhteistyössä, jonka puitteissa asiakkaita kyyditetään upean tunturialueen kalaisille järville. Neidenissä toimivan Fjellstuen lomakylän kautta on mahdollista vuokrata mökkejä tai telttamajoitusta tunturialueelle. Kalastuksen ohella voi alueella harrastaa riekonmetsästystä.  

NÄÄTÄMÖ " NEIDEN"

Näätämö on toinen Suomen Jäämereen laskevista lohijoista. Se laskee Iijärvestä Norjan puolelle Neidenvuonoon. Suomen puolella Näätämö virtaa noin 40 kilometriä täysin asumattomassa ja tiettömässä erämaassa. Joki on varsin vuolas ja koskinen joskin alajuoksulla on muutama isompi jopa vesilentokoneen käytön mahdollistava suvanto. Näätämön alue on mäntyvyöhykkeen rajamailla, jossa vaihtelevat tunturikoivikot ja harvakseltaan kasvavat mäntymetsiköt. Voidaankin sanoa mäntymetsien loppuvan juuri Näätämöjoelle. Veden laatu on erinomainen, vain hivenen ruskehtava. Joki on maisemaltaan kaunis.

Näätämöjoella esiintyy luonnonvaraisena merilohi, meritaimen, järvitaimen, harjus, siika ja hauki. Kalasto on täysin luonnollisen lisääntymisen varassa. Sinne ei istuteta mitään. Joki on jaettu kalastuksellisesti kahteen osaan, Opukasjärven yläpuoliseen perhokalastusalueeseen ja alapuoliseen perho- ja heittokalastusalueeseen. Vain paikallisilla asukkailla on verkkokalastusoikeus Näätämöjokeen.

Jäämeren lohi nousee aina Iijärvelle ja Silisjoen suvantoihin saakka. Kalastus tapahtuu rannalta. Vieheinä käytetään vaappuja, lippoja ja lusikkauistimia. Perhokalastusalueella harjus ja taimen ovat pääasialliset saaliskalat, joten harjusperhot ovat suositeltavia. Tosin lohikin käy silloin tällöin pyydykseen, joten lohiperhojen uittamista ei voi unohtaa. Lohen paras kalastusaika on keski- tai loppukesä, koska lohet saapuvat Suomen puolelle vasta heinäkuun alussa. Harjuksen pyynti taas alkaa heti tulvan laskettua kesäkuun alussa. Metsähallituksella on useita tulenteko- ja taukopaikkoja pitkin joen vartta.

 

Muista roskat! 

Huomaavaisesta luonnossa liikkujasta järvien ja jokivarsien rannoille jäävät elämään vain kalajutut, 
tuomansa roskat hän vie takaisin sivistyksen pariin.

 


Ota meihin yhteyttä






Yhteystiedot

Lapin Lentopalvelut Oy / Lapland Flight Services Ltd

Sevettijärvi ja Inari

Postiosoite:
Postal address:

Pulkonkoskentie 541
FI-71680 PULKONKOSKI

Y-tunnus: 2695448-6

FI.AOC.039

Liikennelupa FI 2/2015


Phone:
+358 400 315499 (Sonera)
tai
+358 50 4122532 (elisa)